Auton historiatietojen vaikutus jälleenmyyntiarvoon – päästömanipuloidut vs kolaroidut autot

  • 0
  • 21.12.2017

Kuluttajariitalautakunta on antanut marraskuun lopussa 2017 täysistuntoratkaisun koskien VW-konsernin päästömanipulaation vaikutusta uuden auton kauppaan. Kuluttajariitalautakunta tekee täysistuntoratkaisuja erityisen tärkeissä tai laajakantoisissa asioissa. Täysistunnossa kokoonpanoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Nyt käsiteltävässä ratkaisussa päätös syntyi äänestyksen (5-4) jälkeen.

Tapauksessa kuluttaja oli ostanut yrityksen maahantuoman uuden 24.500 euron hintaisen Skoda Octavia Combi -henkilöauton. Kyseisen auto- ja moottorimallin (EA189-dieselmoottori) typen oksidien päästöarvoihin oli erikseen asennetulla ohjelmistolla vaikutettu siten, että päästötiedot olivat vääristyneet.

Ostaja vaati hinnanalennusta muun muassa auton arvonaleneman vuoksi. Arvonalenemaa osoitti ostajan mukaan mm. se, että autoliikkeet tai muutkaan tahot eivät ota vastaan päästömanipuloituja autoja. Hinnanalennusvaateelle oli muitakin perusteita, mutta tässä keskitytään yllä mainittuun seikkaan.

Lautakunta piti asiassa selvitettynä, että autossa on ollut sen moottorin ohjelmistoon liittyvä virhe. Maahantuoja oli kuitenkin ilmoittanut korjaavansa virheen osana laajempaa korjauskampanjaa. Ostajan mukaan virheen korjaaminen ei poista ongelmaa, vaan auton jälleenmyyntiarvo on korjauksista huolimatta laskenut.

Lautakunnan käsityksen mukaan ostajalla on oikeus hyvitykseen, jos auton ominaisuudet heikentyvät tavalla tai toisella korjauskampanjan myötä. Tällaisen heikentymisen tulee kuitenkin olla osoitettavissa. Auton arvon alenemisen osalta lautakunta totesi, että ostaja ei ollut esittänyt oman kertomuksensa tueksi näyttöä siitä, että auton arvo olisi alentunut epätavallisella tavalla tai etteivät autoliikkeet ottaisi autoa vastaan vaihtoautona. Näin ollen lautakunnan enemmistö (5 jäsentä) katsoi, ettei asiassa ollut perustetta hinnanalennuksen suosittamiselle.

Eriävän mielipiteen kannalla olleet neljä jäsentä lausuivat, että vaikka auton ostaja ei ollut esittänyt autonsa arvonalenemisesta päästömanipuloinnin vuoksi erityistä näyttöä, manipuloituihin autoihin liittyy riittävällä todennäköisyydellä negatiivisia ”goodwill” -arvoja. Sen vuoksi niiden hinta ei jälleenmyytäessä vastaa sellaisten autojen arvoa, joita manipulointi ei koske. Tällä perusteella vähemmistö olisi suosittanut ostajalle suoritettavaksi hinnanalennuksen määräksi 500 euroa.

Lautakunnan vähemmistön mukaan auton päästömanipulointi vaikuttaa siten, että korjattunakaan autosta ei saa virheetöntä, vaikka autossa ei välttämättä voitaisi mitään tosiasiallista toiminnallista vikaa osoittaa. Virhe on siis päästömanipuloinnin aiheuttama auto- ja moottorimallin yleinen arvostuksen aleneminen, mikä konkretisoituu jälleenmyyntihetkellä alentuneena hintana.

Hieman vastaavasta tilanteesta on kysymys, kun pohditaan ns. kolariauton historian merkitystä virheperusteena. Onko autossa virhe (jos kolarivauriot on korjattu) jo sillä perusteella, että tieto kolarihistoriasta vaikuttaa auton jälleenmyyntiarvoon negatiivisesti?

Kolariauton osalta asiaa on pohdittu Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 13.1.2011 annetussa ratkaisussa (asia S10/769). Hovioikeuden enemmistön mukaan kolaroidun auton korjaaminen ei poista virhettä eli kolaroitua autoa ei saa kolaroimattomaksi korjaamalla. Eri mieltä ollut neuvos oli sitä mieltä, että auto olisi voitu korjata eli korjaus olisi poistanut virheen. Hovioikeuden enemmistön tulkintaan on voinut osaltaan vaikuttaa, että ostaja oli nimenomaisesti edellyttänyt, että auto ei ole kolaroitu. Virhe on voinut syntyä jo sillä perusteella, että auto ei vastaa siitä nimenomaisesti annettuja tietoja.

Mika Viljanen on kommentoinut kyseistä tapausta Oikeustiedossa 1/2012 julkaistussa artikkelissa. Viljanen toteaa, että hovioikeuden asiassa esitettiin asiantuntijatodistelua siitä, että auton viat olisi voitu korjata. Asiantuntijoiden kantaa vastaan asettuu kuitenkin Viljasen mukaan kaupunkilaisjärki: ”Jos auton alustan ristimitta on 13 milliä vinksallaan, siitä ei saa neliskanttista kuin melkoisella voimalla vääntämällä, jos silloinkaan. Alustan vääntäminen kuulostaa maallikolle pahaenteiseltä toimitukselta. Ehkä pelot ovat irrationaalisia, eikä ristimitan heitolla tai sen korjaamisella ole auton turvallisuuden tai ajettavuuden kannalta merkitystä. Auton jälleenmyytävyyteen ja arvoon tiedolla kuitenkin lienee merkitystä. Kolaroidulla autolla on stigmat. ”

Sekä kuluttajariitalautakunnan että hovioikeuden tapauksissa näkemykset siitä, muodostaako negatiivinen tieto auton historiasta virheperusteen, vaikka sillä ei olisi mitään todistettavaa toiminnallista vaikutusta autoon, ovat jakautuneet vahvasti kahtia.

Enemmistön kantojen perusteella voisi kuitenkin yleistää Viljasta mukaillen: kolariautolla on stigmat, päästömanipuloidulla autolla ei. Tapauksesta ja esitetyistä perusteista riippuen tulkinnat saattavat kuitenkin muuttua toisessa tilanteessa toisinkin päin.

 

Petri Kananoja

Petri Kananoja

Kirjoittaja: Petri Kananoja

varatuomari, Vaihde (03) 213 2903, GSM 040 509 7869, Faksi (03) 214 3167, petri.kananoja@veneskoski.com