Nopealla lakimuutosten aikataululla pienperheiden talous sekaisin

  • 0
  • 11.11.2016

Vakuutussäästäminen on yleinen tapa varautua taloudellisesti kuolemantapaukseen sekä tehdä verosuunnittelua. Vakuutuksen edunsaajamääräystä pohditaan yleensä tarkkaan jäämistösuunnittelun kokonaisnäkökulmasta, ja vakuutuskorvauksen verokohtelu riippuu lähtökohtaisesti siitä, onko edunsaajana nimetty henkilö vai kuolinpesä.

Lähtökohtaisesti rintaperillisen saama vakuutuskorvaus on 35.000 euroon saakka täysin verovapaata. Samoin puoliso saa vakuutuskorvauksesta verovapaana 35.000 euroa tai vähintään puolet. Näin perheen sisällä on mahdollista kanavoida varoja suoraan perillisille perintöverotuksen ulkopuolella siten, etteivät myöskään esimerkiksi perinnönjättäjän elinaikaiset velat pienennä vakuutuskorvausta, vaan vakuutuskorvaus tulee saajalleen kokonaisuudessaan silloinkin, kun kuolinpesän muut varat olisivat miinuksella. Tavanomaista on varmasti ollut myös vakuutuskorvauksen pirstaloiminen siten, että verohyötyä on maksimoitu esimerkiksi ottamalla useita vakuutuksia tai nimeämällä useita edunsaajia, jotta mahdollisimman moni perillinen saa osakseen 35.000 euron vakuutuskorvaushyödyn. Vakuutukset ovat merkittävä jäämistösuunnittelun instrumentti.

Suuri merkitys vakuutuksen edunsaajamääräyksen harkinnalla ja kokonaisvaltaisella jäämistösuunnittelulla on esimerkiksi pienille kotitalouksille, joilla on käyttövarat ovat vähissä ja omaisuus on kiinni esimerkiksi asuntolainan rasittamassa kiinteistössä, jolloin tuhansien eurojen perintöverot voisivat saattaa koko perheen maksuvaikeuksiin.

Nyt hallitus on antanut esityksen (175/2016 vp) eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain muuttamisesta. Vaikka esityksen voimaantulo ei ole varmistunut, tulisi vakuutuskorvauksien verotusta koskeva sääntely voimaan mahdollisesti jo vuoden 2017 alusta.  Muutoksen pääsisältö on se, että henkivakuutuskorvauksen vapaaosa 35.000 euroa poistetaan, ja vakuutuskorvaus tulee kokonaisuudessaan perintöverotettaviksi. Samalla tehdään muutos perintöverotukseen siten, että perintöverotus kevenee kokonaisuudessaan, ja esimerkiksi lesken saamaa puolisovähennys korottuu 30.000 eurolla, ja alaikäisvähennys 20.000 eurolla.

Vakuutuskorvauksien verovapauden poistuessa ja vakuutuskorvauksen tullessa kokonaan perintöverotettavaksi, on jäämistö- ja verosuunnittelu tehtävä useissa kotitalouksissa käytännössä kokonaan uusiksi. Uudistus tuo mukanaan mahdollisuuksia toki vähentää perintöveroa uusin keinoin, kuten esimerkiksi ohjaamalla vakuutuskorvaus määrättyjen edunsaajien sijaan kuolinpesään, jolloin leski voi saada osan korvauksesta verovapaana leskelle maksettavan tasingon muodossa. Joka tapauksessa lakimuutos aiheuttaa kaikkia vakuutuksenottajia koskettavan avio-, vero- ja perintöasioita koskevan kokonaistarkastuksen ja –suunnittelun tarpeen. Mikäli edunsaajamääräyksen päivitys ja kokonaiskartoitus jää tekemättä, voivat veroseuraamukset koitua erityisesti vähätuloisille pienkotitalouksille kohtuuttoman suuriksi.

Käsittämättömältä tuntuu erityisesti uudistuksen aikataulu. Kymmenet tuhannet vakuutuksenottajat tuskin saavat kaikki tietoa muutoksesta ajoissa saatika ehtivät kartoittaa ja päivittää edunsaajamääräystään 1.1.2017 mennessä. Muutaman tuhannen euron odottamaton perintövero todennäköisesti kirpaisee eniten niitä, joilla ei olisi sitä varaa maksaa, mikäli edunsaajamääräystä ei ehditä muuttamaan ajoissa. Ymmärrettävistä syistä valtiolle tulevaa verokertymää on kasvatettava, replika klockor mutta uudistuksen vaikutus valtiolle tulevaan kokonaisverokertymään on oletettavasti suhteellisen vähäinen, mutta uudistuksella voi olla täysin ennalta-arvaamattomia ja kohtuuttomia vaikutuksia yksittäisten ihmisten elämään. Olisikohan verokertymää voitu kasvattaa jollain muulla keinolla? Vähintään kohtuullisena pitäisin vuoden siirtymäaikaa ennen uudistuksen voimaantuloa.

Tuulia Hietaniemi

Kirjoittaja: Tuulia Hietaniemi

Tuulia Hietaniemi, OTM, lakimies, GSM 040 826 9566, Faksi (03) 214 3167, tuulia.hietaniemi@veneskoski.com