Usein kysyttyä

Edunvalvonta

Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus on ainoa keino määrätä sitovasti omien taloudellisten asioiden hoidosta, mikäli valtuuttaja ei itse pysty enää huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä voi itse määrätä, kuka tulee valtuutetuksi valtuuttajan tultua toimintakyvyttömäksi

Miten edunvalvontavaltuutus eroaa holhoustoimilain mukaisesta edunvalvonnasta?

Edunvalvontavaltuutusta sääntelevän lain mukaan valtuutetulla ei ole tilinpitovelvollisuutta. Edunvalvoja sen sijaan on velvollinen tekemään vuosittain tilin maistraatille toimistaan. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan myös antaa valtuutetulle lupa esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteän omaisuuden myyntiin, johon edunvalvoja aina tarvitsee maistraatin luvan.

Mitä tietoja täytyy ottaa mukaan, mikäli haluan tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltuutusta tehtäessä mukana on oltava henkilöllisyystodistus ja valtuutettujen nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. Mikäli valtuutuksessa halutaan antaa jotain omaisuuserää koskevia erityismääräyksiä, on yksilöintitiedot otettava mukaan (esim. kiinteistötunnus tms)

Riittääkö edunvalvontavaltuutukseen vain yksi valtuutettu?

Edunvalvontavaltuutukseen riittää yksikin valtuutettu, mutta mikäli henkilöpiiristä löytyy useampi luotettava ja sopiva henkilö, kannattaa valtuutukseen nimetä myös vara- ja toissijaisvaltuutettu. Vara- ja toissijaisvaltuutettua tarvitaan tilanteessa, jossa ensisijainen edunvalvontavaltuutettusairastuu, menehtyy tulee esteelliseksi tai muuten pysyvästi tai toistaiseksi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä.

Periikö leski aina puolet jäämistöstä?

Leski perii puolisonsa perintökaaren mukaan ainoastaan siinä tapauksessa, että perinnönjättäjällä ei ollut rintaperillisiä eli lapsia. Mikäli perinnönjättäjällä oli rintaperillisiä, voi leski saada perintöä puolisoltaan ainoastaan testamentin nojalla.

Perintö ja testamentit

Kuinka suuri on perintöveroprosentti?

Perintö- ja lahjaverolaissa on kaksi veroluokkaa, joten veron suuruuteen vaikuttaa perillisen ja perittävän välinen sukulaisuussuhde. Lisäksi perintövero on progressiivinen eli mitä suurempi on jäämistön arvo, sitä suurempi on myös perintöveroprosentti.

Millä keinoilla perintöveroa voidaan pienentää?

Perintöverosuunnittelulla voidaan saada aikaan huomattavia verosäästöjä. Verosäästöä voidaan saada aikaan esimerkiksi hallintaoikeustestamentilla, perinnön siirtämisellä yhden sukupolven yli sekä pilkkomalla perintöä pienempiin osiin useammalle saajalle, jolloin yksittäisten perillisten perintöosuus ja perintöveroprosentti pienenevät.

Onko järkevämpää tehdä omistusoikeustestamentti vai hallintaoikeustestamentti?

Testamentin sisältö ja määräykset riippuvat jokaisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, eikä kysymykseen ole yhtä oikeaa vastausta, vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hyvä jäämistösuunnittelu voi tarkoittaa jopa ns. sekamuotoisen testamentin tekoa, jossa on määräyksiä sekä jäämistön omistusoikeuden että hallintaoikeuden osalta.

Mikä on legaatti?

Legaatiksi kutsutaan testamenttiin sisältyvää erityismääräystä. Legaatinsaaja ei täten saa omistukseensa koko kuolinpesän omaisuutta tai murto-osaa siitä, vaan saa testamentilla ainoastaan esimerkiksi tietyn esineen, tietyn arvomääräisen osan jäämistöstä tai tietyn oikeuden.

Mikä on hallinta- ja omistusoikeustestamentin ero?

Testamentinsaaja saa omistusoikeustestamentilla täyden ja rajoittamattoman omaisuuden jäämistöön, ja maksaa saannostaan myös perintöveron. Hallintaoikeustestamentin saaja sen sijaan saa koko omaisuuteen tai tiettyyn esineeseen kohdistuvan hallintaoikeuden.

Onko järkevämpää tehdä omistusoikeustestamentti vai hallintaoikeustestamentti?

Testamentin sisältö ja määräykset riippuvat jokaisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, eikä kysymykseen ole yhtä oikeaa vastausta, vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hyvä jäämistösuunnittelu voi tarkoittaa jopa ns. sekamuotoisen testamentin tekoa, jossa on määräyksiä sekä jäämistön omistusoikeuden että hallintaoikeuden osalta.

Maksaako leski perintöveroa?

Leski maksaa perintöveroa ainoastaan, mikäli hän perii lapsettoman puolisonsa tai on saanut omaisuutta testamentin nojalla. Perintöverotuksessa tehdään laskennallinen ositus. Mikäli leski saa laskennallisessa osituksessa tasinkoa, ei hänelle määrätä tasingosta perintöveroa.

Kuolinpesät

Joudunko vastaamaan henkilökohtaisesti kuolinpesään määrätyn pesänselvittäjän ja –jakajan palkkiosta?

Pesänselvittäjän ja –jakajan palkkio katetaan aina pesän varoista eivätkä kuolinpesän osakkaat vastaa siitä henkilökohtaisesti. Mikäli kuolinpesän rahavarat eivät riitä palkkion maksuun, voidaan kuolinpesän varallisuutta realisoida palkkion kattamiseksi.

Olen osakkaana kuolinpesässä emmekä pääse sopuun perinnönjaosta. Mikä ratkaisuksi?

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus hakea kuolinpesään pesänselvittäjä ja –jakaja. Pesänselvittäjän ja –jakajan määräyksen antaa käräjäoikeus. Pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävänä on saattaa kuolinpesän varallisuus jakokuntoon, selvittää kuolinpesän osakkaat sekä huolehtia perinnönjaon toimittamisesta osakkaiden kesken.

Mikä on toimitusjako?

Pesänselvittäjä ja –jakaja edistää sovinnon aikaan saamista perinnönjaossa. Mikäli osapuolet tekevät perinnönjaon sopimusjakona, pesänjakaja ainoastaan vahvistaa sopimuksen allekirjoituksellaan. Mikäli sopimusjakoa ei saada aikaiseksi, pesänjakaja tekee perinnönjaon toimitusjakona, jolloin ainoastaan hän allekirjoittaa perinnönjakosopimuksen.

Avioehtosopimukset

Milloin avioehtosopimus tulee tehdä ja milloin se astuu voimaan?

Avioehtosopimuksen voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimusta ei kuitenkaan voi tehdä enää avioeron tultua vireille. Avioehtosopimus ei astu voimaan pelkällä sopimuksen allekirjoittamisella. Sopimus vahvistetaan maistraatissa, jolloin se myös astuu voimaan.

Sopimuksen syntyminen ja sopimussuhde

Kuinka ja milloin sopimus syntyy?

Sopimus voi syntyä muun muassa kirjallisen sopimuksen tekemisellä yhtä hyvin kuin myös suullisena tai tosiasiallisen toiminnan perusteella. Sopimuksen katsotaan syntyneen kun saatuun sopimustarjoukseen on annettu oikea-aikainen, ehdoton hyväksyvä vastaus. Vastauksen tulee siten olla olennaisilta osiltaan tarjousta vastaava, jotta sopimuksen katsotaan syntyneen. Mikäli vastaus annetaan myöhässä tai vastaus sisältää tarjouksesta poikkeavia ehtoja, vastaus tulkitaan uudeksi tarjoukseksi, jonka neuvottelukumppani voi halutessaan hyväksyä.

Miksi sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti?

Suullinen sopimus on samalla tavalla sitova kuin kirjallinen sopimus. Mikäli sopimuksen sisällöstä tulee myöhemmin riitaa, suullisen sopimuksen sisällön osoittaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Kirjallinen sopimus tehdäänkin usein tarkoituksena välttää mahdolliset myöhemmät näyttöongelmat. Mitä suurempi sopimuksen kohteen intressi on, sitä suositeltavampaa on käyttää kirjallista sopimusta. Joka päiväisissä sopimuksentekotilanteissa kirjallisen sopimuksen tekeminen voi kuitenkin olla intressiin nähden tarpeettoman raskas ja kankea tapa toimia.

Kuinka jo solmittua sopimusta voi muuttaa?

Koska sopimus on kahden tai useamman tahon välinen yhteisymmärrys sopimusosapuolten välillä noudatettavista säännöistä, sopimusta ei lähtökohtaisesti voi muuttaa yksipuolisin toimin, ellei tällaista valtaa ole sopimuksessa jollekin osapuolelle nimenomaisesti annettu. Mikäli joku sopimusosapuolista haluaa muuttaa sopimuksen sisältöä, sopimusosapuolen tulee tehdä asiasta ehdotus muille sopimusosapuolille. Kyse on siten uudesta tarjouksesta, jonka muut sopimusosapuolet voivat joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Mikäli uutta tarjousta ei hyväksytä, aiempi sopimus pysyy lähtökohtaisesti voimassa siinä määritellyin ehdoin.

Mitä tehdä, jos on sitoutunut omalta kannalta epäedulliseen sopimukseen?

Sopimusoikeuden kantavan periaatteen mukaan sopimukset ovat sitovia ja omalta kannalta epäedulliseksikin käynyt sopimus on sitova. Eri lakeihin sisältyy kuitenkin nk. sovittelusäännöksiä, joiden perusteella selvästi kohtuuttomia sopimuksia voidaan sovitella. Oikeustoimilain yleisen sovittelusäännöksen mukaan sovittelu- ja kohtuullistamisedellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, sopimusosapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet, myöhemmät olosuhteet sekä muutkin seikat. Kyse on siten aina tapauskohtaisesta kokonaisarvioinnista. Mikäli sopimus on selkeästi kohtuuton, kannattaa ottaa yhteys lakimieheen, joka voi antaa arvion tilanteesta.

Miten toimia, kun toinen sopimusosapuoli rikkoo sopimusta?

Ensimmäisenä sopimusrikkomuksesta tulee ilmoittaa sopimusta rikkoneelle sopimuskumppanille. Tilanteesta riippuen sopimuskumppanin kanssa voi neuvotella sopimusrikkomuksesta ja sen oikaisemisesta/korvaamisesta. Mikäli kyseessä on omasta näkökulmasta hiemankaan merkityksellisempi sopimus, asiassa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, jotta vältytään oikeudenmenetyksiltä.

Mitä eroa on sopimuksen irtisanomisella ja purkamisella?

Sopimuksen irtisanomisella sopimuksen osapuoli voi yksipuolisesti päättää toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen eikä irtisanominen lähtökohtaisesti edellytä mitään perusteita – se voidaan siis tehdä koska tahansa ja ilman syytä, ellei irtisanomisoikeutta ole sopimuksessa jollakin tavoin rajoitettu. Myös lakiin voi sisältyä tiettyjä irtisanomisoikeuden käyttämiseen liittyviä rajoituksia (mm. työsopimukset). Sopimuksen purkaminen liittyy puolestaan sopimusrikkomustilanteisiin ja purkuoikeuden käyttäminen edellyttää, että sopimuskumppani on rikkonut sopimusta olennaisella tavalla.

Reklamaatio

Pitääkö sopimusrikkomuksesta reklamoida?

Sopimusrikkomuksesta kannattaa aina reklamoida. Tällä tavoin sopimusta rikkoneen tietoon saatetaan hänen sopimuksenvastainen menettelynsä. Reklamaation tekemättä jättäminen voi johtaa siihen, että sopimusrikkomuksesta vahinkoa kärsinyt osapuoli menettää mahdollisuutensa vedota sopimusrikkomukseen. Ellei erikseen ole toisin säädetty/sovittu, lähtökohtana voidaan pitää, että reklamaatio tulee tehdä kohtuullisessa ajassa siitä kun sopijapuoli on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita sopimusrikkomus.

Mikä on kohtuullinen reklamaatioaika?

Kohtuullinen reklamaatioaika arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat muun muassa sopimussuhteen osapuolten ammattitaito ja resurssit sekä myös sopimustyyppijaottelu. Kuluttaja-asemassa olevalta henkilöltä ei esimerkiksi edellytetä yhtä nopeaa reagointia kuin elinkeinonharjoittajalta. Edelleen yksinkertaisten ja arkipäiväisten sopimusten osalta reklamaatio tulee tehdä nopeammin kuin monimutkaisten ja ainutkertaisten sopimusten suhteen. Monimutkaisten sopimusten osalta jo pelkkä sopimusrikkomuksen toteaminen ja selvittely saattavat viedä paljon aikaa ennen kuin asiasta voidaan reklamoida. Reklamaatio kannattaa kuitenkin aina tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sopimusrikkomuksesta on saatu tieto.

Miten reklamaatio tulee tehdä?

Ellei erityisesti toisin ole säädetty/sovittu, reklamaatio on vapaamuotoinen eli sen voi tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti. Reklamaatio on kuitenkin suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti, jotta virheen saattaminen toisen osapuolen tietoon voidaan myöhemmin näyttää toteen. Reklamaation kohdalla kirjallinen muoto on tärkeää erityisesti siksi, että oikeudellista selvittelyä ja todistelua vaativan tilanteen syntymisen todennäköisyys on tässä vaiheessa kasvanut merkittävästi – onhan toinen osapuoli jo rikkonut sopimusta niin, että siitä on tullut reklamoida.