Uskotun miehen toimivallasta – tarkkana hakemusta laadittaessa ja erityisesti hakemukseen vastattaessa!

  • 0
  • 21.4.2016

Laki eräistä yhteisomistussuhteista (EYL) soveltuu yleislakina tilanteisiin, joissa kaksi tai useampi henkilö omistavat murto-osaisesti esineen. Lähtökohtaisesti yhteisomistajat voivat vapaasti sopia yhteisesti omistetun esineen käytöstä ja myynnistä niin kuin kaikista muistakin yhteisomistussuhteeseen liittyvistä asioista.

Mikäli osapuolet eivät pääset sopuun yhteisessä omistukessa olevan esineen käytöstä tai joku omistajista haluaa saada osansa erotetuksi, tulevat sovellettavaksi EYL:n säännökset. EYL:n 6 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä uskotun miehen hallinnoimaan yhteisesti omistettua esinettä, jolloin uskotulla miehellä on oikeus päättää omistajien oikeuksista käyttää sitä tai jopa luovuttaa esineen nautintaoikeus kolmannelle. Tyyppiesimerkkinä mainittakoon esimerkiksi sukulaisten yhteisesti omistama kesämökki, jonka käytöstä omistajat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.

Merkityksellinen on myös EYL:n 9.2 §, jonka mukaan uskottu mies voidaan määrätä myymään yhteisesti omistettu esine yhteisomistussuhteen purkamiseksi ja kauppahinnan tilittämiseksi omistusosuuksien mukaisessa suhteessa omistajille. Huomionarvoista on, että uskotun miehen määrääminen yhteisomistussuhteen purkamiseksi esine myymällä on viimesijainen keino purkaa yhteisomistussuhde. EYL:n 9.1§:n mukaan yhteisomistussuhde on purettava ensisijaisesta muulla keinoin, kuten halkomisella, lohkomisella tai muulla maanmittaustoimituksella, jolla yhteisomistaja saa osansa jakamalla erotetuksi yhteisestä esineestä.

Oikeuskirjallisuudessa on käyty keskustelua uskotun miehen toimivallan rajoista erityisesti yhteisesti omistetun esineen myyntitilanteessa. Allekirjoittaneen käsitys vastaa oikeuskirjallisuudessa esitettyä näkemystä siitä, että uskotulle miehelle EYL 9.2§:ssä annettua toimivaltaa on tulkittava suppeasti ja EYL:n sanamuodon mukaisesti. – yhteisesti omistettu esine on määrättävä myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten, ja myynnin toimittamista ja kauppahinnan tilittämistä varten käräjäoikeuden tulee määrätä uskottu mies.

Lain sanamuoto on sinänsä selvä, eikä siitä saa tukea muunlaiselle uskotun miehen toimivallan määrittämiselle. Lain sanamuoto ei anna tukea sille tulkinnalle, että uskotun miehen toimivallassa olisi jakaa kauppahinta muussa kuin omistusosuuksien mukaisessa suhteessa tai että uskotulla miehellä olisi esimerkiksi valta ratkaista omaisuuden käyttökorvauksia koskevia kysymyksiä. EYL:n sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan uskotulla miehellä ei ole toimivaltaa ratkaista esineen myynnin lisäksi mitään muita liitännäisvaatimuksia, vaan muut vaatimukset ja riitaisuudet on ratkaistava käräjäoikeudessa erillisinä asioina.

Kuitenkin asian oikeustila näyttää olevan epäselvä. käytännön oikeuselämässä on havaittavissa lainvoiman saaneita käräjäoikeuden määräyskirjoja, joissa uskotulle miehelle on annettu yhteisesti omistetun esineen myymisen ja kauppahinnan tilittämisen lisäksi muitakin valtuuksia, kuten esimerkiksi juuri toimivalta tutkia ja kuitata kauppahinnasta omistajien välisiä omaisuuden käyttökorvauksia. Asiasta on käyty keskustelua myös oikeuskirjallisuudessa, ja ongelma näyttää olevan tunnistettu ainakin akateemikkojen piirissä.

Liian laveasti muotoiltu käräjäoikeuden määräyskirja määrittää tällöin uskotulle miehelle toimivallan asiassa, joka ei vallitsevan käsityksen mukaan saa tukea EYL:n sanamuodosta. Lähtökohtaisesti tuomioistuimella ei ole valtaa antaa uskotulle miehelle valtuutusta toimenpiteisiin, jotka eivät saa tukea asiaan sovellettavasta laista. Erityisen hankalaksi muodostuu tällaisessa tilanteessa uskotun miehen toimien moittiminen ja oikean kanneperusteen valinta.

Siihen, että uskotun miehen määräyskirjoihin on otettu laista tukea saamattomia toimivaltuuksia, lienee vaikuttanut se, että maallikot usein mieltävät uskotun miehen toimivallan vastaavan lähtökohtaisesti kuolinpesään määrätyn pesänselvittäjän ja –jakajan toimivaltaa, jolloin pesänselvittäjällä ja –jakajalla on ns. yleistoimivalta ratkaista kaikki kuolinpesää koskevat riitaisuudet ensiasteena. Erityisesti maallikkojen laatiessa itse uskotun hakemuksia uskotun miehen määräämiseksi, on vaarana, että hakemuksen sisältöön sisällytetään uskotun miehen toimivaltaan kuulumattomia asioita. Huomionarvoista on, että uskotun miehen toimivalta ei miltään osin rinnastu pesänselvittäjän ja –jakajan toimivaltaan, vaan uskotun miehen toimivaltaan ja vastuuseen sovelletaan kauppakaaren säännöksiä asiamiehen vastuusta, tilitysvelvollisuudesta, palkkiosta ja kuluista.

Asiassa annetun tuoreen ennakkoratkaisun (KKO 2015:47) voinee odottaa tuovan selvyyttä alioikeuksissa noudatettuun ratkaisukäytäntöön. Kyseisessä tapauksessa vahvistettu oikeusohje on, että uskotun miehen toimivaltaan ei EYL:n mukaan kuuluu mahdollisen asumishyödyn korvauksen määrittäminen, vaan ainoastaan esineen myynti sekä kauppahinnan jakaminen. Tapauksen voitaneen odottaa ja toivoa tuovan selkeyttä alioikeuksien käytäntöön määräyskirjojen muotoilussa.

Oikeustilan ollessa uskotun miehen toimivaltuuksien osalta kirjava suosittelemme erityistä huolellisuutta uskotun miehen määräämistä koskevan hakemuksen laatimisessa. Suosittelemme käyttämään avustajaa hakemusta laadittaessa ja erityisesti toisen yhteisomistajan tekemään hakemukseen vastattaessa. Uskotun miehen toimivaltaan liittyvät ongelmat ja epäselvyydet pystytään täysin välttämään ainoastaan laatimalla uskotun miehen määräämistä koskeva hakemus huolella. Erityisesti tilanteessa, jossa toinen yhteisomistaja on hakenut uskotun miehen määräämistä sisällyttäen hakemuksessa uskotulle miehelle EYL:n mukaan hänen toimivaltaansa kuulumattomia tehtäviä, on asiaan puututtava vastustamalla uskotun miehen määräämistä siltä osin kuin kysymys on tehtävistä, jotka kuuluvat ratkaistavaksi käräjäoikeudessa yhteisomistussuhteesta erillisenä asiana. Asia on helpionta ohjata uskotun miehen toimivallan osalta oikeille raiteille jo hakemusvaiheessa ennen kuin käräjäoikeuden määräyskirja saa lainvoiman, jolloin uskotun miehen toimivaltaa koskeviin määräyksiin puuttuminen on huomattavasti monimutkaisempaa.

Tuulia Hietaniemi

Kirjoittaja: Tuulia Hietaniemi

Tuulia Hietaniemi, OTM, lakimies, GSM 040 826 9566, Faksi (03) 214 3167, tuulia.hietaniemi@veneskoski.com