Avioeroasianajaja Tampere | Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Avioero-ositus ja veroseuraamukset – miten varat arvostetaan avioerossa?

7.9.2020 | Juho Siitari (asianajaja, varatuomari)

Avioeron seurauksena puolisoiden keskinäiset taloudelliset suhteet tulevat purettavavaksi. Tämä tapahtuu osituksessa, jossa puolisoiden yhdessä ja erikseen omistamat varat ja velat luetteloidaan ja arvostetaan. Puolisoista varakkaampi luovuttaa toiselle puolisolle varoja määrän, jonka turvin puolisoista vähempivaraisen taloudellinen asema muodostuu varakkaampaa puolisoa vastaavaksi.

Puolittamisperiaate muodostaa avioerossa osituksen pääsäännön

Edellä kuvattu puolittamisperiaate muodostaa osittamisen pääsäännön. Elävässä elämässä asiat kuitenkaan aina ole niin yksinkertaisia, että pääsääntöjä soveltamalla päästäisiin oikeaan lopputulokseen. Niinpä avioliittolakiin on sisällytetty erilaisia sovittelu- ja vastikesäännöksiä.

Osittaminen on puhtaasti taloudellinen asia. Siksi avioero-ositusta valmisteltaessa osapuolet huomaavat varsin nopeasti, että omaisuuden arvostaminen ja siihen liittyvät erityiskysymykset ovat osittamisen keskiössä.

Myös omaisuuteen kohdistuvat veroseuraamukset voivat olla hyvinkin merkittäviä suhteessa omaisuuden arvoon. Päästäksemme osituslaskelmassa oikeaan lopputulokseen on vastattava seuraaviin kysymyksiin:

  • minkä ajankohdan mukaan omaisuus määritetään avioero-osituksessa?
  • miten ja minkä ajankohdan mukaan omaisuuden arvo määritetään?
  • otetaanko tulevat verot huomioon omaisuuden arvoja määritettäessä?

Osittaminen on puhtaasti taloudellinen asia. Siksi avioero-ositusta valmisteltaessa osapuolet huomaavat varsin nopeasti, että omaisuuden arvostaminen ja siihen liittyvät erityiskysymykset ovat osittamisen keskiössä.Juho Siitari • asianajaja, varatuomari

Mikä omaisuus ja velat kuuluvat osituksen piiriin?

Osituksen piiriin kuuluu se omaisuus ja ne velat, jotka puolisoilla oli ositusperusteen syntyessä eli sinä päivänä, kun avioeron harkinta-aikaa koskeva hakemus on tullut käräjäoikeudeen. Omaisuus arvostetaan osituksessa ositushetken käypään arvoon, mutta laissa ei ole suoranaisia säännöksiä siitä, miten käypä arvo tulee määrittää.

Yksi tulkintavaihtoehto edellä mainittuun kysymykseen on: käypä arvo on se, minkä arvoiseksi osapuolet omaisuuserän sopivat. Osituskäytännössä osapuolilla on hyvin laaja sopimusvapaus myös omaisuuden arvostamisessa.

Vähempivaraisen ei ole pakko ottaa tasinkoa vastaan

Vähempivaraisen ei ole pakko ottaa tasinkoa vastaan ja siten laskennallisesti omaisuuseriä voidaan sopia myös arvottamaksi. Jos osapuolten kesken on näkemyseroa arvoista, muuttuu asia huomattavasti kimurantimmaksi. Luovutusvoittovero on yksi huomioon otettavista asioista, josta tarkemmin jäljempänä.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu luovutusvoittoveron huomioimisesta

Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan KKO 2016:7) linjannut tulkintaepäselvyyttä luovutusvoittoveron huomioimisesta osituksessa.

Tapauksessa A:lla ja B:llä oli avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen, ja ositusperustehetkellä A oli omistanut V Oyj:n osakkeita 14.300 kpl. A oli myynyt em. osakkeista 14.110 kappaletta ennen osituksen toimittamista. A:lle oli aiheutunut osakkeiden myynnistä 105.199,94 euron suuruinen luovutusvoittovero sekä yhteensä 2.191,67 euron suuruiset myyntikulut.

Ratkaisussaan korkein oikeus totesi, että A:n ja B:n välisessä osituksessa osakkeet on otettava huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero ja myyntikulut.

Korkein oikeus on perustellut kannanottoaan sillä, että A:n verovelvollisuus on seurannut suoraan tuloverolaista, eikä hän siten voi sitä välttää. Vero on lisäksi ollut määrällisesti huomattava.

Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan puolittamisperiaatteen mukainen ositustulos oli mahdollista saavuttaa vain siten, että luovutusvoittovero otetaan vähennyksenä huomioon.

KKO:n linjauksen mukaan ositusperustehetken jälkeen syntynyt luovutusvoittovero on mahdollista huomioida osituksessa ositettavan varallisuuden käypää arvoa alentavana tekijänä.

Huomionarvoista on, että kyseisessä ennakkoratkaisussa veroseuraamus oli todellinen ja syntynyt ennen osituksen toimittamista.  Näin ollen pelkkä laskennallinen vero tai niin sanottu piilevä verovelka ei ennakkoratkaisun valossa tulisi huomioiduksi.


Palvelemme avioeroon liittyvissä asioissa

Palvelemme yksityisiä ja yrityksiä. Asianajotoimistomme erikoisosaamiseen kuuluvat mm. avioero-ositukset, riidanratkaisut, veroasiat ja muut yleiset sopimusoikeuteen liittyvät toimeksiannot.

Juho Siitari

asianajaja, varatuomari, julkinen kaupanvahvistaja

Vaihde (03) 213 2903
GSM 050 573 8622
juho.siitari@veneskoski.com


Hakusanat: avioero, ositus, tasinko, avioeroasianajaja, asianajotoimisto Tampere


Jaa tämä artikkeli!
Kategoria: Avioero, Lakiasiat, Ositus, Riita-asiat ja riidanratkaisut, Veroasiat, Yleinen.