Edunvalvontasopimus ja valtuutus

Miksi edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?

Edunvalvontavaltuutus on ainoa keino määrätä sitovasti erillisillä sopimuksella omien taloudellisten asioiden hoidosta, mikäli valtuuttaja ei itse pysty enää huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen tekemällä voi itse määrätä, kuka tulee valtuutetuksi valtuuttajan tultua toimintakyvyttömäksi

Miten edunvalvontavaltuutus eroaa holhoustoimilain mukaisesta edunvalvonnasta?

Edunvalvontavaltuutusta sääntelevän lain mukaan valtuutetulla ei ole tilinpitovelvollisuutta. Edunvalvoja sen sijaan on velvollinen tekemään vuosittain tilin maistraatille toimistaan. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan myös antaa valtuutetulle lupa esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteän omaisuuden myyntiin, johon edunvalvoja aina tarvitsee maistraatin luvan.

Mitä tietoja täytyy ottaa mukaan, mikäli haluan tehdä edunvalvontavaltuutuksen?

Edunvalvontavaltuutusta tehtäessä mukana on oltava henkilöllisyystodistus ja valtuutettujen nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. Mikäli valtuutuksessa halutaan antaa jotain omaisuuserää koskevia erityismääräyksiä, on yksilöintitiedot otettava mukaan (esim. kiinteistötunnus tms).

Riittääkö edunvalvontavaltuutukseen vain yksi valtuutettu?

Edunvalvontavaltuutukseen riittää yksikin valtuutettu, mutta mikäli henkilöpiiristä löytyy useampi luotettava ja sopiva henkilö, kannattaa valtuutukseen nimetä myös vara- ja toissijaisvaltuutettu. Vara- ja toissijaisvaltuutettua tarvitaan tilanteessa, jossa ensisijainen edunvalvontavaltuutettusairastuu, menehtyy tulee esteelliseksi tai muuten pysyvästi tai toistaiseksi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä.

Periikö leski aina puolet jäämistöstä?

Leski perii puolisonsa perintökaaren mukaan ainoastaan siinä tapauksessa, että perinnönjättäjällä ei ollut rintaperillisiä eli lapsia. Mikäli perinnönjättäjällä oli rintaperillisiä, voi leski saada perintöä puolisoltaan ainoastaan testamentin nojalla.