28.1.2021
Koronapandemiasta riippumatta yritykset voivat ajautua sellaiseen tilanteeseen, että ne tulevat asetetuksi konkurssiin. Olen koonnut oheen tietoiskun konkurssista, sen hakemisesta ja joistakin seurauksista. Olen toiminut useassa sadassa konkurssipesässä pesänhoitajana ja olen yrittänyt tähän tiivistää velallisen edustajia eniten kiinnostavat kysymykset konkurssista. Minuun voi sitoumuksetta olla yhteydessä konkursseihin liittyvissä asioissa.
Konkurssilaissa yleinen konkurssiperuste on velallisen maksukyvyttömyys. Miten maksukyvyttömyys konkurssilaissa todennetaan?
Konkurssilaissa on neljä olettamaa velallisen maksukyvyttömyydestä. Nämä ovat 1) velallisen oma ilmoitus maksukyvyttömyydestään, 2) velallinen on lakkauttanut maksunsa, 3) tulokseton ulosmittausyritys ja 4) konkurssiuhkainen maksukehotus. Tämä konkurssilain sisältämä luettelo maksukyvyttömyyden olettamista on tyhjentävä. Oletussäännöillä on tarkoitus keventää konkurssia hakevan velkojan näyttötaakkaa ja suunnata näyttö näihin olettamiin. Maksukyvyttömyysolettamaa on ehdotettu muutettavaksi määräajaksi konkurssiuhkaisen maksukehotuksen osalta siten, että aiemman viikon määräajan sijaan, maksukyvyttömyyttä indikoi se, että velallinen ei ole 30 päivän kuluessa velkojan maksukehotuksesta maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.2.2021 ja olemaan voimassa 30.9.2021 asti.
Harva ehkä tietää, mutta velkoja voi pyrkiä osoittamaan velallisen maksukyvyttömyyden muutenkin kuin vain vetoamalla konkurssilaissa oleviin oletuksiin velallisen maksukyvyttömyydestä. Velallisen maksukyvyttömyyttä voi siis pyrkiä osoittamaan muillakin tavoin kuin vain olettamilla.
Onko yhtiön asettaminen konkurssiin rikos?
Ei ole. Yhtiön konkurssiin asettaminen ei ole itsessään rikos. Julkisuudessa olleet kertomukset konkurssirikoksista koskevat tilanteita, joissa yhtiön konkurssiin asettamisen jälkeen ilmenee, että yhtiössä on sen toiminta – aikana ennen konkurssia syyllistytty erilaisiin väärinkäytöksiin eli esim. kirjanpitoa ei ole pidetty.
Konkurssi ei siis alkuunkaan tarkoita, että velallisyhtiön edustaja tuomitaan aina jostain rikoksesta. Konkurssi on mahdollista tehdä täysin hallitusti ja uusi yritystoiminta voi alkaa vaikka heti. Konkurssiin ei ylipäänsä liity oletetusta lainvastaisesta, rikollisesta toiminnasta eikä siitä seuraa sanktioluonteista seuraamusta.
Seuraako konkurssista aina liiketoimintakielto?
Ei seuraa. Konkurssista ei automaattisesti seuraa liiketoimintakieltoa, eikä liiketoimintakiellon määrääminen edes edellytä konkurssiin asettamista. Liiketoimintakielto voidaan määrätä, jos henkilö on liiketoiminnassa muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä olennaisesti laiminlyönyt siihen liittyviä lakisääteisiä velvollisuuksia tai on liiketoiminnassaan syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jota ei voida pitää vähäisenä.
Seuraako konkurssista maksuhäiriömerkintä luottotietoihin?
Ei seuraa. Konkurssin hakeminen ja konkurssiin asettaminen eivät aiheuta maksuhäiriömerkintää velallisen edustajan tai muunkaan henkilön luottotietoihin. Konkurssi voi kuitenkin joissakin tilanteissa vaikuttaa myös jonkun toisen yrityksen riskiluokitukseen tai konkurssin tehneen velallisen edustajan omaan henkilökohtaiseen riskimittariin.
Kuuluuko yrityksen ”verkkotunnus” konkurssipesään?
Kyllä kuuluu. Velallisen verkkotunnus kuuluu konkurssipesään, eikä velallisella ole oikeutta siirtää sitä itselleen vastoin konkurssipesän suostumusta.
Voiko konkurssia hakea omistusoikeusriidan ratkaisemiseksi tai tekemisvelvoitteen asettamiseksi?
Ei voi. Konkurssi on mahdollinen ainoastaan rahasaatavan täytäntöönpanemiseksi.
Menettääkö yrittäjä konkurssissa aina kaiken henkilökohtaisen omaisuutensa?
Ei menetä. Konkurssiin asettaminen ei muuta sitä, että omaisuus on edelleen velallisen omaisuutta. Velallinen menettää siis vain määräysvallan konkurssipesään kuuluuvan omaisuuteen konkurssivelkojille. Konkurssi itsessään ei siis synnytä omistajanvaihdosta.
Konkurssin tarkoituksena on maksukyvyttömäksi todetun yrityksen toiminnan lopettaminen ja jäljellä olevan varallisuuden arvon jakaminen velkojien kesken.
Silloin kun velallinen on yksityinen elinkeinonharjoittaja esim. toiminimi yrittäjä, myös hänen yksityisomaisuutensa – siltä osin kuin se on ulosmittauskelpoista – kuuluu konkurssipesään. Velallinen näissä tilanteissa vastaa elinkeinotoimintansa veloista myös yksityisvarallisuudellaan. Tällaisessa tilanteessa velallisen asunto, kesämökki ja vene merkitään pesäluetteloon. Silloin on mahdollista, että yrittäjän henkilökohtainenkin omaisuus käytetään elinkeinotoiminnan velkojen kattamiseen.
Osakeyhtiön kohdalla tilanne on erilainen. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö on osakkeenomistajista erillinen oikeushenkilö. Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista eikä yhtiö vastaa osakkeenomistajan velvoitteista. Tästä seuraa se, että yhtiön velasta ei ulosmitata osakkeenomistajan omaisuutta eikä osakkeenomistajan velasta yhtiön omaisuutta. Velallisen edustajan henkilökohtainen omaisuus on siis lähtökohtaisesti turvassa, mikäli yhtiön velvoitteista ei ole annettu velallisen edustajan tai muun henkilön toimesta takauksia tai muita vakuuksia yhtiön velkojille.
Velallisen edustajan henkilökohtaisesti omistamaa asuntoa, kesämökkiä tai venettä ei merkitä konkurssipesänä olevan osakeyhtiön pesäluetteloon eikä velallisen edustaja lähtökohtaisesti vastaa elinkeinotoimintansa veloista yksityisvarallisuudellaan.
Kenellä on oikeus hakea velallinen konkurssiin?
Hakijana voi olla joko velallinen itse tai velallisen velkoja.
Miten yrittäjä itse hakee yrityksensä konkurssiin?
Konkurssihakemus tehdään aina kirjallisesti toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Yrittäjä on konkurssilaissa vapautettu velvollisuudesta esittää näyttöä yrityksensä maksukyvyttömyydestä. Velallisen (= yrittäjän) oma ilmoitus riittää osoittamaan maksukyvyttömyyden. Hakemukseen liitetään selvitys omaisuudesta ja sen arvosta, tieto velkojen yhteismäärästä sekä luettelo suurimmista velkojista ja velkojien yhteystiedot. Vielä liitetään hakemukseen kaupparekisteriote sekä yhteisön hallituksen päätös konkurssihakemuksen jättämisestä tuomioistuimelle. Osakeyhtiössä tämän päätöksen tekee yhtiön hallitus. Päätös avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön konkurssiin hakemisesta edellyttää kaikkien yhtiömiesten suostumusta. Konkurssihakemukseen on hyvä liittää mukaan erillinen suostumus konkurssipesään ehdotettavalta konkurssipesän pesänhoitajalta.
Millaiset vaatimukset velkojan saatavalle on asetettu, että sen perusteella yritys voidaan asettaa konkurssiin?
Velkojalla tulee olla konkurssilaissa säädetyt edellytykset täyttävä saatava velalliselta ja velallista koskeva maksukyvyttömyysedellytys tulee täyttyä.
Velkojan saatavan tulee täyttää seuraavat edellytykset:
- saatavan tulee olla selvä
- saatava ei saa olla konkurssin tarkoitusperiin nähden liian vähäinen
- velkojalta ei saa puuttua oikeussuojantarve vakuuden tai saamisoikeuden lakkaamisen vuoksi
Voinko estää yritykseni asettamisen konkurssin?
Kyllä voit. Konkurssiin asettaminen on aina estettävissä.
Konkurssilain mukaan vakuus voi estää konkurssin. Paras tilanne on silloin, kun velkojalla on jo ennen konkurssihakemuksen tekemistä velallisen asettama maksun turvaava vakuus.
Konkurssin voi estää myös tarjoamalla maksun velkojalle. Konkurssilaissa ei ole tästä nimenomaista lakia, mutta konkurssilain esitöiden ja oikeuskäytännön mukaan, velkoja on velvollinen vastaanottamaan maksun. Maksu on lisäksi pääsääntöisesti tehtävä välittömästi.
Velallinen voi vedota, myös siihen, että velallisella on velkojalta vastasaatava, joka voidaan käyttää kuittaukseen ja joka lakkauttaa velkojan saatavan.
Voiko konkurssin estää sopimusteitse?
Harvemmin on tiedetty, että myös osapuolten sopimus voi estää konkurssin. Velkoja ja velallinen ovat voineet sopia, että velkoja pidättäytyy hakemasta velallista konkurssiin tai velkojan voidaan katsoa siitä mahdollisuudesta luopuneen jollain perusteella. Sopimukseen vetoamalla velallinen voi estää konkurssin.
Vastaan mielelläni konkurssiasioita koskeviin yhteydenottoihin, olitpa sitten velkojan tai velallisen asemassa.