Lasten huoltolaki uudistuu – mitä tarkoittaa vuoroasuminen?

25.11.2019

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on kokemassa laajan osittaisuudistuksen, joka tulee voimaan 1.12.2019. Lain pääperiaatteet pysyvät samoina, mutta uudistukset ovat tarpeen, sillä ne tuovat monia jo vakiintuneita käytäntöjä lakiin ja tuovat lain yksityiskohdat ajan tasalle.

Nostan tässä yhteydessä esiin yhden uudistuksista: vuoroasumisen.

Vuoroasuminen

Vuoroasuminen otetaan nyt lakiin yhtenä laissa tarkoitettuna asumisjärjestelynä. Tähän asti vuoroasumista on jo toteutettu käytännössä, mutta virallisiin papereihin toteutus on täytynyt kirjata siten, että lapsi asuu toisen vanhemman luona ja tapaa toista vanhempaansa esim. vuoroviikoin.

Jatkossa vuoroasuminen voidaan kuitenkin nimenomaisesti vahvistaa eli sopimukseen kirjataan lapsen asuvan vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Käytännössä vuoroasumisesta voidaan puhua silloin, kun lapsi asuu vähintään 40 % ajasta toisen vanhempansa luona.

On kuitenkin tärkeää huomata, että kahta virallista osoitetta lakimuutos ei edelleenkään mahdollista. Tieto vuoroasumisesta voidaan merkitä väestöntietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona, mutta edelleen lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka.

Näin ollen vuoroasumista koskevaan sopimukseen tai päätökseen tulee kirjata, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. Vuoroasumisen ehdot tulee muutenkin määritellä tapauskohtaisesti samalla tavoin kuin tapaamisoikeudesta sovittaessa tai määrättäessä.


Kehotan erotilanteessa miettimään tarkkaan, mikä olisi omalle lapselle paras järjestely.Jenna Barrow (asianajaja, varatuomari)

Kehotan erotilanteessa miettimään tarkkaan, mikä olisi omalle lapselle paras järjestely. Vuoroasumista sovittaessa tai määrättäessä on otettava huomioon lapsen etu. Ratkaisu siitä, sopiiko asumisjärjestely juuri kyseiseen tilanteeseen, on kokonaisharkintaa. Arvioitavana on yleisesti se, voidaanko järjestelyn katsoa turvaavan lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä myönteiset ja läheiset ihmissuhteet.

Erityistä huomiota vaativat asiat

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota:

– lapsen ikään
– kehitystasoon
– luonteeseen
– lapselle ominaisiin taipumuksiin

Lähtökohtaisesti vuoroasumista ei suositella alle 3-vuotiaille lapsille, koska elinympäristön pysyvyys on pienen lapsen kehityksen kannalta tärkeää.

Edelleen kokonaisuuteen vaikuttaa mm. muuttuuko lapsen elinpiiri vuoroasumisen myötä ja pystyvätkö vanhemmat ottamaan yhdessä vastuun lasta koskevista asioista. Harkinta on tapauskohtaista, joten aina on arvioitava kokonaisuutena, miten vuoroasuminen sopii yksittäiselle lapselle.

Vuoroasumisen vaikutus elatusapuun

Mikäli vuoroasumiseen päädytään, tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että elatusapua ei tarvitse maksaa. Myös vuoroasumistilanteessa elatusapu voidaan vahvistaa ja tilanne tulee tarkastaa lapsen tarve ja vanhempien elatuskyvyt huomioiden. Siihen, miten elatusavun määrä tulisi vuoroasumisessa laskea, ei lain uudistuksen yhteydessä ole kuitenkaan otettu kantaa.

Nykyisin on vakiintuneesti käytössä oikeusministeriön julkaisema ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi. Kyseinen ohje ei kuitenkaan sellaisenaan huomioi vuoroasumista. Tällä hetkellä oikean elatusavun määrän laskemiseen vuoroasumistilanteessa onkin syytä hakea oikeusohjetta oikeuskäytännöstä.


Tällä hetkellä oikean elatusavun määrän laskemiseen vuoroasumistilanteessa onkin syytä hakea oikeusohjetta oikeuskäytännöstä.Jenna Barrow

Muun muassa sillä, että myös ns. etävanhempi on järjestänyt asumisolonsa lapsen asumiseen sopivaksi ja vastaa mahdollisesti muistakin kuin lapsen välttämättömistä kustannuksista, voi olla vaikutusta elatusavun määräämiseen.

Jenna Barrow

asianajaja, varatuomari

Vaihde (03) 213 2903
GSM 050 361 5354
jenna.barrow@veneskoski.com


Jaa tämä artikkeli!
Kategoria: Yleinen.