Sopimuksen syntyminen, sopimussuhde ja reklamaatiot

Kuinka ja milloin sopimus syntyy?

Sopimus voi syntyä muun muassa kirjallisen sopimuksen tekemisellä yhtä hyvin kuin myös suullisena tai tosiasiallisen toiminnan perusteella. Sopimuksen katsotaan syntyneen kun saatuun sopimustarjoukseen on annettu oikea-aikainen, ehdoton hyväksyvä vastaus.

Vastauksen tulee siten olla olennaisilta osiltaan tarjousta vastaava, jotta sopimuksen katsotaan syntyneen. Mikäli vastaus annetaan myöhässä tai vastaus sisältää tarjouksesta poikkeavia ehtoja, vastaus tulkitaan uudeksi tarjoukseksi, jonka neuvottelukumppani voi halutessaan hyväksyä.

Miksi sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti?

Suullinen sopimus on samalla tavalla sitova kuin kirjallinen sopimus. Mikäli sopimuksen sisällöstä tulee myöhemmin riitaa, suullisen sopimuksen sisällön osoittaminen saattaa kuitenkin olla vaikeaa. Kirjallinen sopimus tehdäänkin usein tarkoituksena välttää mahdolliset myöhemmät näyttöongelmat.

Mitä suurempi sopimuksen kohteen intressi on, sitä suositeltavampaa on käyttää kirjallista sopimusta. Joka päiväisissä sopimuksentekotilanteissa kirjallisen sopimuksen tekeminen voi kuitenkin olla intressiin nähden tarpeettoman raskas ja kankea tapa toimia.

Kuinka jo solmittua sopimusta voi muuttaa?

Koska sopimus on kahden tai useamman tahon välinen yhteisymmärrys sopimusosapuolten välillä noudatettavista säännöistä, sopimusta ei lähtökohtaisesti voi muuttaa yksipuolisin toimin, ellei tällaista valtaa ole sopimuksessa jollekin osapuolelle nimenomaisesti annettu.

Mikäli joku sopimusosapuolista haluaa muuttaa sopimuksen sisältöä, sopimusosapuolen tulee tehdä asiasta ehdotus muille sopimusosapuolille. Kyse on siten uudesta tarjouksesta, jonka muut sopimusosapuolet voivat joko hyväksyä tai olla hyväksymättä. Mikäli uutta tarjousta ei hyväksytä, aiempi sopimus pysyy lähtökohtaisesti voimassa siinä määritellyin ehdoin.

Mitä tehdä, jos on sitoutunut omalta kannalta epäedulliseen sopimukseen?

Sopimusoikeuden kantavan periaatteen mukaan sopimukset ovat sitovia ja omalta kannalta epäedulliseksikin käynyt sopimus on sitova. Eri lakeihin sisältyy kuitenkin nk. sovittelusäännöksiä, joiden perusteella selvästi kohtuuttomia sopimuksia voidaan sovitella.

Oikeustoimilain yleisen sovittelusäännöksen mukaan sovittelu- ja kohtuullistamisedellytyksiä harkittaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, sopimusosapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet, myöhemmät olosuhteet sekä muutkin seikat. Kyse on siten aina tapauskohtaisesta kokonaisarvioinnista. Mikäli sopimus on selkeästi kohtuuton, kannattaa ottaa yhteys lakimieheen, joka voi antaa arvion tilanteesta.

Miten toimia, kun toinen sopimusosapuoli rikkoo sopimusta?

Ensimmäisenä sopimusrikkomuksesta tulee ilmoittaa sopimusta rikkoneelle sopimuskumppanille. Tilanteesta riippuen sopimuskumppanin kanssa voi neuvotella sopimusrikkomuksesta ja sen oikaisemisesta/korvaamisesta. Mikäli kyseessä on omasta näkökulmasta hiemankaan merkityksellisempi sopimus, asiassa kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen, jotta vältytään oikeudenmenetyksiltä.

Mitä eroa on sopimuksen irtisanomisella ja purkamisella?

Sopimuksen irtisanomisella sopimuksen osapuoli voi yksipuolisesti päättää toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen eikä irtisanominen lähtökohtaisesti edellytä mitään perusteita – se voidaan siis tehdä koska tahansa ja ilman syytä, ellei irtisanomisoikeutta ole sopimuksessa jollakin tavoin rajoitettu.

Myös lakiin voi sisältyä tiettyjä irtisanomisoikeuden käyttämiseen liittyviä rajoituksia (mm. työsopimukset). Sopimuksen purkaminen liittyy puolestaan sopimusrikkomustilanteisiin ja purkuoikeuden käyttäminen edellyttää, että sopimuskumppani on rikkonut sopimusta olennaisella tavalla.

Sopimuksiin liittyvät reklamaatiot

Pitääkö sopimusrikkomuksesta reklamoida?

Sopimusrikkomuksesta kannattaa aina reklamoida. Tällä tavoin sopimusta rikkoneen tietoon saatetaan hänen sopimuksenvastainen menettelynsä. Reklamaation tekemättä jättäminen voi johtaa siihen, että sopimusrikkomuksesta vahinkoa kärsinyt osapuoli menettää mahdollisuutensa vedota sopimusrikkomukseen. Ellei erikseen ole toisin säädetty/sovittu, lähtökohtana voidaan pitää, että reklamaatio tulee tehdä kohtuullisessa ajassa siitä kun sopijapuoli on havainnut tai hänen olisi pitänyt havaita sopimusrikkomus.

Mikä on kohtuullinen reklamaatioaika?

Kohtuullinen reklamaatioaika arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttavat muun muassa sopimussuhteen osapuolten ammattitaito ja resurssit sekä myös sopimustyyppijaottelu. Kuluttaja-asemassa olevalta henkilöltä ei esimerkiksi edellytetä yhtä nopeaa reagointia kuin elinkeinonharjoittajalta. Edelleen yksinkertaisten ja arkipäiväisten sopimusten osalta reklamaatio tulee tehdä nopeammin kuin monimutkaisten ja ainutkertaisten sopimusten suhteen. Monimutkaisten sopimusten osalta jo pelkkä sopimusrikkomuksen toteaminen ja selvittely saattavat viedä paljon aikaa ennen kuin asiasta voidaan reklamoida. Reklamaatio kannattaa kuitenkin aina tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun sopimusrikkomuksesta on saatu tieto.

Miten reklamaatio tulee tehdä?

Ellei erityisesti toisin ole säädetty/sovittu, reklamaatio on vapaamuotoinen eli sen voi tehdä sekä suullisesti että kirjallisesti. Reklamaatio on kuitenkin suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti, jotta virheen saattaminen toisen osapuolen tietoon voidaan myöhemmin näyttää toteen. Reklamaation kohdalla kirjallinen muoto on tärkeää erityisesti siksi, että oikeudellista selvittelyä ja todistelua vaativan tilanteen syntymisen todennäköisyys on tässä vaiheessa kasvanut merkittävästi – onhan toinen osapuoli jo rikkonut sopimusta niin, että siitä on tullut reklamoida.