23.1.2020
Testamentin tulkintaa koskevissa riidoissa on kyse erimielisyydestä sen suhteen, miten sinänsä pätevä testamentti laitetaan täytäntöön. Toisin sanoen itse testamentin pätevyyttä ei riitauteta, mutta asianosaiset ovat erimieltä siitä, mitä testamentintekijä on määräyksillään tarkoittanut.
Epäselvyydet voivat olla monenlaisia. Käytetyt ilmaisut voivat olla epätäsmällisiä ja monitulkinnallisia tai testamenttimääräyksissä voi olla ns. aukkoja. Joskus testamentin sanamuoto ja väitetty tahto, voivat olla jopa täysin ristiriidassa keskenään. Enää ei voida kutenkaan kysyä testamentintekijältä, mitä hän on tarkoittanut. Herää kysymys, miten tulkintariidat sitten ratkaistaan ja miten näitä voi välttää.
Epäselvää testamenttia koskeva riita
Missä riidan saa ratkaistua?
Tuomioistuimessa
Jos testamentin sisältö on epäselvä, voi testamentin tulkintaa koskevan kysymyksen saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi testamentin tulkintakanteella. Tuomioistuimessa kyse on riita-asiasta, jossa osapuolia koskee myös oikeudenkäyntikuluriski. Jutun hävinnyt osapuoli voidaan velvoittaa maksamaan omien kulujensa lisäksi myös vastapuolen kulut.
Pesänselvittäjän ja -jakajan pöydällä
Käräjäoikeudesta voidaan hakea riitaisuuksien selvittäjäksi ja ratkaisijaksi pesänselvittäjä ja -jakaja. Pesänjakajalla on laaja ratkaisuvalta testamentin tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Pesänselvittäjän ja -jakajan palkkio maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista.
Keskenään sopimalla
Osapuolet voivat aina myös sopia yhteisesti, miten epäselviä määräyksiä tulkitaan. Sovintoratkaisulla säästetään luonnollisesti sekä kuluja että aikaa.
Miten testamenttia tulkitaan?
Tekijän tahdon mukainen tulkinta
Testamenttia on aina ensisijaisesti tulkittava testamentin tekijän tahdon mukaisesti. Testamentin tekijän tahto siis määrää testamentin tulkintaa, jos tahto on selvitettävissä. Kun tahdosta vallitsee epävarmuus, testamenttia on tulkittava kokonaisuutena. Vaihtoehtoisista tulkinnoista tulee päätyä siihen, jonka voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa parhaiten.
Testamentin sanamuoto tulkinnan lähtökohtana
Mikäli testamentintekijän tahdon väitetään olevan joku muu kuin sananmuodon mukaisen, on väitteen esittäjällä todistustaakka väitteestään. Tekstin sanamuoto on siten lähtökohta, josta voidaan myös poiketa.
Laki tarjoaa tulkintatilanteisiin tulkinta-olettamia
Tulkinta-olettamia sovelletaan vain silloin, kun testamentintekijän tahdosta ei ole esitettävissä muuta näyttöä. Kun testamentin tekijän tahto on selvitettävissä, tulkinta-olettamat eivät tule sovellettavaksi lainkaan.
Esimerkkejä tulkinta-olettamista (täysin fiktiiviset):
Tarja on kuollut ja on testamentannut omaisuutensa tasan sisarelleen Marjalle, hyvälle ystävälleen Sirpalle sekä eläinyhdistykselle X.
a. Oletetaan, että sisar Marja on kuollut ennen Tarjaa. Marjalla on poika Esko. Kuka saa Marjan osuuden?
Ensimmäinen kysymys on, mikä olisi tekijän tahto. Jos tämä voidaan osoittaa, mennään sen mukaan. Jos tahdosta ei kuitenkaan saada selvyyttä, voidaan turvautua lain tarjoamiin tulkinta-olettamiin. Marjan poika Esko on perillisasemassa tätiinsä nähden. Näin ollen tulkinta-olettama on, että Esko tulee testamentinsaajaksi äitinsä Marjan sijaan ja saa Marjan osuuden.
b. Oletetaan, että ystävä Sirpa on kuollut ennen Tarjaa. Sirpalla on tytär Ilona. Kuka saa Sirpan osuuden?
Jälleen ensisijaisesti ratkaisua etsitään tekijän tahdosta. Mikäli sitä ei kuitenkaan voida osoittaa, voidaan ratkaisua hakea tulkinta-olettamista. Tarjan ystävän tytär Ilona ei ole perillisasemassa testamentintekijään eli Tarjaan nähden. Näin ollen edellisen esimerkin tulkinta-olettama sijaantulosta ei sovellu. Sen sijaan, koska Tarja on kuitenkin testamentilla määrännyt koko omaisuudestaan, tulkinta-olettamista voidaan saada ohjeeksi, että muiden testamentisaajien osuuksia tulee vastaavasti lisätä. Tällöin sisko Marja ja eläinyhdistys X saisivat tasan Sirpalle testamentatun osuuden.
c. Oletetaan, että elinyhdistys X:n toiminta on lakannut. Mihin menee yhdistykselle testamentattu osa?
Ensimmäinen kysymys on jälleen, mikä olisi tekijän tahto. Jos tämä voidaan osoittaa, mennään sen mukaan. Jos tästä ei kuitenkaan saada selvyyttä, turvaudutaan lain tarjoamiin tulkinta-olettamiin. Yhdistystä ei oikeushenkilönä koske mitkään sijaantulo-olettamat. Sen sijaan, kun testamentintekijä on kuitenkin määrännyt koko omaisuudestaan testamentilla, voidaan epäselvä osuus jakaa muiden saajien kesken heidän osuuksiensa suhteessa. Tässä tapauksessa yhdistyksen osuus siis voitaisiin jakaa sisaren Marjan ja ystävän Sirpan kesken.
Vältä riitaisuudet jo testamenttia laatiessa
Mahdollisten tulkintatilanteiden välttämiseksi, testamentin laadinnassa kannattaa olla tarkkana.
Ohjeet riitaisuuksien ja epäselvyyksien välttämiseksi:
- Mieti testamentin sisältö ja mahdolliset ongelmatilanteet tarkoin. Mikä on sinun tahtosi ja miten tahtosi saadaan kirjattua niin, että se on selkeä ja kattava.
- Valmiita mallipohjia on saatavilla, mutta niiden käytössä kannattaa olla tarkkana. Ne ovat vain yleisluonteisia, eivätkä välttämättä sovi tai kata sinun tarpeitasi.
- Omaa tahtoaan voi ja kannattaa testamenttiin myös perustella. Tämä on omiaan vähentämään perillisten halua riitauttaa testamentti ja toisaalta voi myös selkeyttää testamentin tekijän tahtoa ja testamentin kokonaisajatusta mahdollisia tulkintatilanteita ajatellen.
Jenna Barrow
asianajaja, varatuomari
Vaihde (03) 213 2903
GSM 050 361 5354
jenna.barrow@veneskoski.com
Joko seuraat meitä LindedIn:ssä?