Veropalvelut yhtiöille

Peitelty osinko

Peitellyllä osingolla tarkoitetaan osakkuusaseman perusteella saatua etuutta, joka on saatu käyttöön osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen. Peiteltynä osinkona voidaan käsitellä eismerkiksi sitä, että palkanmaksu osakkaalle on ollut perusteetonta eli palkkaa on maksettu ilman työntekoa. Peiteltyä osinkoa muodostuu, jos osakeyhtiön varoilla maksetaan yhtiön osakkaan yksityistalouden menoja.

Yhtiön ja osakkaan välisissä sopimussuhteissa voi syntyä tilanteita, että peitelty osinko tulee kysymykseen. Silloin on usein kysymys hinnoittelupoikkeamasta osakkaan eduksi. Peitellyn osingonjaon muodot ovat erittäin monimuotoiset, joten erilaisiin järjestelyihin ryhtymisessä osakeyhtiön kanssa tulee aina arvioida, se miten veron saaja siihen mahdollisesti suhtautuu. Tilanteissa, joissa on kysymys osakkaan ja hänen yhtiönsä välisistä oikeustoimista, on perusteltua hakea ennakkoratkaisua menettelyn veroseuraamuksista mahdollisen peitellyn osingonjaon välttämiseksi.

Verotarkastuksessa tutkitaan osakkaan ja yhtiön välisiä oikeustiomia, jolloin saatetaan joutua tekemisiin peitellyn osingonjaon kanssa.

Verotarkastukset

Verotarkastus on verohallinnon suorittama viranomaistoimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää verovelvollisen antamien tietojen oikeellisuus ja riittävyys verotuksen toimittamiseksi.

Verotarkastus alkaa aina erillisellä aloittamisilmoituksella sen ajankohdasta ja paikasta. Verotarkastus voidaan toimittaa sekä yhtiön toimitiloissa että niin sanottuna toimistotarkastuksena, jossa aineisto tarkastetaan Verohallinnon tiloissa. Verotarkastus alkaa aina alkukeskustelulla, jossa käydään lävitse verotarkastuksen tavoitteet ja kulku, siinä tutkitaan verovelvollisen liiketoiminta ja kirjanpito ja edelleen siinä selvitetään mahdolliset veroriskit ja kysymykseen tulevat eri verolait kuten myös sovitaan tarkastettavasta ajanjaksosta.

Verotarkastuksessa tarkastetaan se että liiketoiminnat ja kirjanpito vastaa toisiaan, Verohallinnolle annetut ilmoitukset vastaavat yhtiön kirjanpitoa ja että kirjanpitoa ja veroilmoituksia laadittaessa on noudatettu verolakeja.

Verotarkastus päättyy loppukeskusteluun, jonka jälkeen verotarkastuksesta laaditaan verontarkastuskertomus tarkastetusta aineistosta .Verotarkastuskertomuksessa lausutaan verotukseen liittyvistä havainnoista, verovelvollisen niihin antamasta selvityksestä ja lopuksi verotarkastuksen johtopäätöksistä ja niiden perusteluista.

Verotarkastuksen johtopäätös voi olla myös se, että verovelvolliselle määrätään palautettavaksi väärin perustein liikaa maksettua veroa.

Lue lisää blogistamme: Mistä syystä sinun tulee ottaa verotusta ymmärtävä lakimies mukaan verotarkastukseen? 

Ennakkoratkaisut

Ennakkoratkaisu on Verohallinnon tai keskusverolautakunnan antama päätös siitä, miten verolakia sovelletaan jossakin yksittäisessä verovelvollisen liiketoimessa. Ennakkoratkaisussa voidaan ottaa kantaa myös yksittäiseen verotuskysymykseen. Ennakkoratkaisua on mahdollista hakea, vaikka hakija on jo aiemmin verotuksessaan menetellyt tietyllä tavalla.

Ennakkoratkaisua voi hakea tuloverotuksessa esimerkiksi erilaisissa yritysjärjestelytilanteissa, omaisuuden luovutusten verokohtelua koskevissa tilanteissa tai peiteltyä osingonjakoa koskevien säännösten soveltumista suunnitteilla olevaan järjestelyyn.

Vielä ennakkoratkaisua voidaan hakea ennakkoperinnässä, jos syntyy epäselvyyttä ennakonpidätyksen toimittamisesta. Ennakkoratkaisuhakemus voi koskea ennakonpidätysvelvollisuutta (palkan ja työkorvauksen rajanveto), ennakonpidätyksen määrän laskemista (esimerkiksi asuntoedun arvo) tai ennakonpidätyksen alaisen edun raha-arvoa (edun luontoisetuarvo).

Ennakkoratkaisua on mahdollista hakea myös varainsiirtoverossa esimerkiksi siitä, onko varainsiirtoverovelvollisuutta ollenkaan ja siitä kuinka paljon varainsiirtoveroa on suoritettava.

Ennakkoratkaisun merkitys on siinä, että verovelvollinen saa tiedon siitä, mikä yksittäisessä verotuskysymyksessä on verohallinnon kanta. Mikäli järjestely toteutetaan ennakkoratkaisussa kuvatulla tavalla, verovelvollinen saa luottamuksen suojaa viranomaistoiminnassa.

Oikaisuvaatimukset ja valitukset

Oikaisuvaatimus on verotuksen kaksivaiheisessa muutoksenhakumenettelyssä ensimmäinen oikeussuojakeino. Oikaisuvaatimus tehdään verotuksen oikaisulautakunnalle ja se toimitetaan Verohallinnolla. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti ja siinä on kerrottava, miten verotusta vaaditaan muutettavaksi ja millä perusteella verotusta vaaditaan muutettavaksi. Oikaisuvaatimus on pääsääntöisesti tehtävä kolmen vuoden kuluessa verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 60 päivää oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaannista. Muutosta voivat hakea verovelvollinen, verosta vastuussa oleva, veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ja muut asianomaisen verolain mukaan muutoksen hakuun oikeutetut.

Veroasiassa hallinto-oikeus on mahdollista ohittaa, jos korkein hallinto-oikeus myöntää ennakkopäätösvalitusat koskevan valitusluvan. Tämä on mahdollista, jos kyseessä on ennakkopäätösluonteinen selkeä oikeuskysymys, ratkaisulla on huomattava merkitys verotus- tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta tai menettely nopeuttaa laintulkintaa koskevan oikeuskäytännön syntymistä. Valituslupa myönnetään samalla perusteella kuin tavallisessa valituksessa hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeusvaihe on siis mahdollista ohittaa tiettyjen edellytysten valliteessa, joka merkitsee muun ohella sitä, että asiaan saatava ratkaisu tulee huomattavasti nopeammin verovelvolliselle tiedoksi.