05/2026 | Kimmo Lahtinen
Suomen tuloverojärjestelmän yleinen periaate kuuluu siten, että sama rahanarvoinen etuus voidaan vain kerran lukea verovelvollisen veronalaiseen tuloon. Tästä periaatteesta on olemassa useampi aihetta käsittelevä korkeimman hallinto – oikeuden ratkaisu. Tässä uutislehdessä tarkastelen asiaa korkeimman hallinto – oikeuden 2020:120 18.11.2020 annetun ratkaisun valossa.
Asiassa oli kysymys siitä, että verotarkastuksessa osakeyhtiön ottama ja maksama kollektiivinen eläkevakuutus eli ryhmäeläkevakuutus oli katsottu yksilölliseksi eläkevakuutukseksi. Maksetut vakuutusmaksut olivat olleet yhteensä noin 391.000,00 euroa. Tästä oli seurannut oikaisupäätös verovelvollisen vahingoksi ja ansiotuloon oli tehty vuodelle 2010 yhteensä 187.460,00 euroa lisäys ja verovuodelle 2011 samoin 187.460,00 euroa lisäys.
Keskeiseksi riita – asiaksi nousi vakuutusyhtiön saman eläkevakuutussopimuksen perusteella vuosina 2018 ja 2019 maksamien suoritusten verokohtelu. Eli tässä vaiheessa tilanne oli se, että verovelvollinen oli jo joutunut maksamaan ennakonpidätyksiä 391.000,00 eurosta ja nyt oli kysymys saman eläkevakuutussopimuksen perusteella vuosina 2018 ja 2019 maksettavien suoritusten verokohtelusta. Verovelvollisen kanta oli, että hän ei saa 374.920,00 euroon saakka uutta tuloverolaissa tarkoitettua veronalaista tuloa, koska oli jo kertaalleen maksanut tästä tulosta veron. Hallinto – oikeuden kanta oli se, että kysymyksessä ei eri perustein ollut saman tulon verottaminen uudelleen.
Korkeimmassa hallinto – oikeudessa vaatimuksena oli, että vakuutusyhtiön verovelvolliselle maksama eläke on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka on jo aiemmin huomioitu hänen veronalaisena tulonaan. Valittaja vetosi joukkoon KHO:n ratkaisuja KHO 2018:37, KHO 2018:55 sekä 2018:36. Olennaisena kysymyksenä oli se, että onko nyt kyseessä sama rahanarvoinen etuus, jolloin se voidaan vain kerran lukea verovelvollisen veronalaiseen tuloon.
Korkein hallinto – oikeus lausui seuraavasti. Verovelvollisen ansiotuloksi verovuosilta 2010 ja 2011 on luettu ryhmäeläkevakuutuksen perusteella suorittamat vakuutusmaksut 8.500,00 euroa ylittäviltä osin, eli 187.460,00 euroa molemmilta vuosilta (näistä suoritettiin oikaisu verovelvollisen vahingoksi). Vielä KHO lausui, että vakuutusyhtiön maksaessa ryhmäeläkevakuutuksen nojalla eläkettä, kyse on 374.920,00 euroon saakka varoista, jotka on jo kertaalleen huomioitu verovelvollisen veronalaisina ansiotuloina. Näin ollen henkilö ei saa tuloverolain mukaista veronalaista tuloa tilanteessa ja periaate siitä, että sama rahanarvoinen etuus voidaan vain kerran lukea verovelvollisen veronalaiseen tuloon toteutui.
Varsinainen alkuperäinen murhe tapauksessa oli kuitenkin se, että työnantaja yhtiössä oli virheellinen käsitys ryhmäeläkevakuutuksesta eli kollektiivisen lisäeläketurvan edellytykset eivät vakuutussopimuksen osalta täyttyneet ja vakuutus katsottiin tämän johdosta ja ilmeisen yllättävästi hakijan yksilölliseksi eläkevakuutukseksi. Tästä puolestaan seurasi se, että vakuutusmaksut 8.500,00 euroa ylittäviltä osin oli lisättävä henkilön veroalaiseen ansiotuloon. Hallintoprosessi lisäeläketurvan osalta olisi voinut olla vältettävissä, jos asian osalta olisi haettu veronsaajalta ennakkoratkaisua ennen järjestelyn toteuttamista.
Uutislehteä ajankohtaisista veroasioista toimittaa entinen Uudenmaan veroviraston verotarkastaja ja Veronmaksajain keskusliitto ry:n verojuristi, Kimmo Lahtinen.
Hoidan runsaasti erilaisia yksityisten ja yhtiöiden verotukseen liittyviä asioita, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. kimmo.lahtinen@veneskoski.com ja puhelin 0400 776 876.