11.5.2026 | Päivi Heinonen (asianajaja)
Edunvalvontavaltuutus on keskeinen oikeudellinen instrumentti, jolla sitovasti määrätään etukäteen, kuka hoitaa ja millä tavalla valtuutetun asioita siinä vaiheessa, kun hän ei enää itse siihen kykene. Edunvalvontavaltuutusta koskevaan lakiin on 1.5.2026 alkaen tehty muutoksia, joiden tarkoituksena on helpottaa valtuutetun ja valtuutetun tehtäviin tilapäisesti määrätyn edunvalvojan mahdollisuuksia noudattaa edunvalvontavaltakirjan määräyksiä. Muutokset koskevat erityisesti tavanomaisten lahjojen antamista, kiinteistöä koskevia oikeustoimia, tilapäisesti määrätyn edunvalvojan asemaa sekä esteellisyyssääntelyä.
Tavanomaiset lahjat
Uuden sääntelyn mukaan valtuutettu voi jatkossa antaa edunvalvontavaltakirjassa yksilöidyn, tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan esteellisyyssäännösten estämättä muille kuin itselleen. Tämä helpottaa aiemmin käytännössä hankalaksi koettuja esteellisyystilanteita.
Aiemmin valtuutetulla on toki ollut oikeus antaa esimerkiksi syntymäpäivälahjoja valtuuttajan lapsille tai muille läheisille, mikäli perusteet on yksilöity edunvalvontavaltakirjassa. Käytännönongelmia aiheutui kuitenkin silloin, kun lahjansaajat ovat valtuutetun lähipiiristä, eikä valtakirjassa ole nimetty toimeen esteetöntä varavaltuutettua. Esteellisyyssäännökset siten estivät lahjoituksen toteuttamisen, vaikka se olisi ollut täysin valtuuttajan tahdon mukainen. Ongelma ei poistunut silläkään, että tehtävään määrättäisiin edunvalvoja, sillä häntä sitoo holhoustoimilain mukainen lahjoituskielto. Ja vaikka valtakirjassa olisi nimetty esteetön varavaltuutettu, valtuutuksen vahvistaminen pelkän syntymäpäivälahjan antamista varten oli käytännössä turhan raskas menettely.
Kiinteistöä koskevat oikeustoimet
Aiemmin laissa edellytettiin, että valtuutetun kelpoisuudesta kiinteistöä koskevien oikeustoimien tekemiseen on oltava nimenomainen määräys edunvalvontavaltakirjassa. Nyt valtuutettu voi jatkossa myydä tai muutoin luovuttaa valtuutetun omistamaa kiinteää omaisuutta, vaikka siihen oikeuttavaa lauseketta ei valtuutukseen olisi nimenomaisesti kirjattu.
Valtuuttaja voi kuitenkin edelleen halutessaan antaa valtakirjassa erityisiä määräyksiä, joilla rajoitetaan valtuutetun oikeutta ryhtyä kiinteistöä koskeviin oikeustoimiin. Tällainen rajoitus voisi olla tarpeen esimerkiksi koskien sellaista kiinteistöä, jonka varalta valtuuttajalla on erityisiä suunnitelmia, tai joka on testamentilla määrätty tietyille sukulaisille. Säännöstä sovelletaan kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen allekirjoitettuihin edunvalvontavaltakirjoihin.
Valtuutetun tehtäviin määrätty edunvalvoja
Jatkossa tilanteessa, jossa valtuutetun tehtäviin on määrätty valtuutetun esteellisyyden tai muun syyn vuoksi tilapäisesti edunvalvoja, toimii hän kuten valtuutettu ja noudattaa valtakirjan määräyksiä valtuuttajan tahdon mukaisesti.
Esteellisyysperusteiden keventäminen
Valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa, mikäli lähisukulainen on vastapuolena. Nyt valtuutetun esteellisyyssäännöksiä kevennetään siten, että se ei ole enää esteellisyysperuste, että vastapuolena on jossakin asiassa valtuutetun vanhemman sisarus. Muutos vähentää tarpeettomia esteellisyystilanteita, sillä riskin intressiristiriidan muodostumiseen sukulaisuuden kaukaisuuden takia on katsottu olevan vähäinen.
Mitä muutokset käytännössä tarkoittavat?
Muutokset eivät korvaa vanhaa edunvalvontavaltakirjaa, sillä muutoksia sovelletaan 1.5.2026 jälkeen tehtyihin valtakirjoihin. Mikäli tätä ennen tehdystä valtakirjasta puuttuu mm. kiinteistöä koskeva lauseke tai siinä ei ole yksilöity lahjojen antamisen perustetta, uuden edunvalvontavaltakirjan laatiminen voi olla tarpeen. Edunvalvontavaltakirjan muuttaminen, kuten laatiminenkin, tulee tehdä määrämuotoa noudattaen, eli kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa.