Verotusta ymmärtävä lakimies tarkoittaa käytännössä sitä, että lakimies on jossain vaiheessa urallaan ollut verohallinnon palveluksessa joko säännönmukaisen verotuksen tehtävissä, veroasiamiehenä tai verotarkastajana. Verotusprosessi poikkeaa niin merkittävästi tavanomaisista lakimiestehtävistä, että ilman käytännön kokemusta verotuksesta ei ole mahdollista menestyksekkäästi valvoa päämiehen etua verotarkastuksen kuluessa.
Verolainsäädäntö on niin spesiaali oikeudenala, että verohallinnon kanssa käytävä kommunikointi edellyttää verolainsäädännön ja sen terminologian syvällistä tuntemusta. On ehdottomasti osattava käyttää oikeaa verolainsäädännön terminologiaa, jotta päämies saa arvoisensa hyödyn käyttöönsä. On ymmärrettävä, että verovelvollisella on itsellään verotusmenettelylakiin perustuva selvitysvelvollisuus verohallinnon tiedusteluihin ja selvityspyyntöihin. Näihin vastaamatta jättäminen ei ole mahdollista.
Ota yhteyttä verojuristiin riittävän ajoissa
Verojuristin apuun tulee turvautua riittävän ajoissa. Tämä merkitsee, että lakimies on mukana viimeistään verotarkastuksen aloittavassa alkukeskustelussa. Verotarkastus ei milloinkaan ala yllätyksellisesti. Käytännössä verotarkastus alkaa siten, että verohallinnosta ollaan yhteydessä yrityksen vastuuhenkilöön ja sovitaan erillinen tarkastusaika. Tämä on se paras hetki, jolloin olisi hyvä olla yhteydessä verojuristiin. Tuolloin voidaan ennakolta käydä luottamukselliset keskustelut yrittäjän kanssa siitä, mihin yksityiskohtiin verotarkastajat todennäköisesti tulevat kiinnittämään huomiota. Tässä väliajalla ennen varsinaisen tarkastuksen alkua voidaan mahdollisesti ehtiä tekemään, joitain ennakollisia toimenpiteitä, jotta itse verotarkastus sujuisi ilman suurempia ongelmia tai sen seuraamukset jäisivät marginaalisiksi. Ole siis ajoissa yhteydessä verojuristiin ja älä tee kardinaalivirhettä olemalla yhteydessä siinä vaiheessa, kun tarvitset apua verovalituksen laatimisessa hallinto – oikeuteen.
Verotarkastuksen tarkastushavainnot yhtiössä liittyvät usein myös omistajayrittäjän henkilökohtaiseen verotukseen. Tämän vuoksi verojuristilla tulee olla tietämys siitä, miten yhtiössä tehdyt eri toimenpiteet pitäisi tai ei pitäisi vaikuttaa omistajayrittäjän omaan henkilökohtaiseen verotukseen.
Verotarkastuksessa on mahdollisuus saada verotarkastajat tutkimaan jokin yksittäinen menettely tai järjestely yhtiössä siten, että verovelvolliselle syntyy erityistä luottamuksensuojaa. Luottamuksensuojalla on verovelvolliselle erittäin merkittävä taloudellinen arvo verotarkastuksen jälkeiseen aikaan nähden. Luottamuksensuoja merkitsee, että myöhempinä verovuosina johonkin jo tutkittuun asiaan ei ole verotuksessa luottamuksensuojan takia mahdollista jälkikäteen puuttua. Hyvä verojuristi keskustelee ja selvittää jo ennen varsinaisen verotarkastuksen alkua, olisiko verovelvolliselle voinut jostain syystä syntyä luottamuksensuojaa jonkin verotarkastuksessa esiin nousevan veroasian vuoksi.
Verotarkastus mielletään pääsääntöisesti tapahtumaksi, jossa määrätään veroseuraamuksia yhtiölle ja monesti näissä tilanteissa myös omistajayrittäjälle itselleen. Harva omistajayrittäjä tietää, että verotarkastuksessa on mahdollista myös tilanne, jossa jo maksettuja veroja tulisi palauttaa takaisin. Näissä tilanteissa taloudelliset intressit ovat pääsääntöisesti poikkeuksellisen mittavia ja niihin tarttuminen on hyvän verojuristin ominaisuus. Tilanne voi olla se, että yhtiössä on jonkin verolajin kohdalla ollut systeemitason virhe sen väärässä verotuskohtelussa, joka ei ole ilmennyt säännönmukaisessa verotuksessa, mutta joka havaitaan nyt verotarkastuksessa. Verojuristi valvoo ja selvittää näissä tilanteissa, että verohallinnon palautusvelvollisuus toteutuu oikean määräisenä ja oikeaan aikaan.
Verotarkastuksen havainnot voivat johtaa myös siihen, että verotarkastuksessa vielä hallinnollinen veroasia muuttuu myöhemmin verotarkastuksen jälkeen rikosprosessiksi verotarkastuksen havaintojen vuoksi. Verotarkastuksen kuluessa verojuristi voi tehdä toimenpiteitä, joilla tämä mahdollisuus poistetaan tai ainakin mahdollisiin seuraamuksiin rikosprosessissa pystytään vaikuttamaan jo verotarkastuksen kuluessa. Verotarkastuksen jälkeenkin on edelleen mahdollista vaikuttaa siihen, että mahdollinen verorikosta koskeva syyte jätettäisiin joko kokonaan nostamatta tai vaihtoehtoisesti syyte sellaisesta tulisi hylätyksi tai seuraamukset kohtuullisiksi.
Rikosprosessissa, joka perustuu verotarkastukseen, on normaalia paremmat edellytykset saada myönteinen lopputulos, jos asiaasi hoitavalla asianajajalla on omakohtainen käsitys yhtiössä toimitetun verotarkastuksen kulusta, ja siinä tehdyistä havainnoista yhtiölle ja omistajayrittäjälle itselleen.
Kirjoittaja on asianajaja Kimmo Lahtinen, joka on aiemmin urallaan toiminut verotarkastajana Uudenmaan veroviraston verotarkastusyksikössä ja verojuristina Veronmaksajan Keskusliitossa.