31.10.2025 | Jenna Barrow (asianajaja)
Mikäli avioparilla ei ole lapsia, eikä testamenttia, voi lesken perimysasema tuoda yllätyksiä.
Leski nimittäin perii tällöin kyllä lakimääräisesti puolisonsa, mutta kun leski kuolee, lesken kuolinpesän osakkaaksi tulevatkin lesken omien lakimääräisten sukulaisten lisäksi myös ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Tämä tarkoittaa, että ensiksi kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä on oikeus pesäosuuteen lesken kuolinpesästä. Ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä voivat olla hänen isänsä ja äitinsä, sisarukset ja sisaruksien jälkeläiset.
Puolisot eivät ole välttämättä osanneet varautua siihen, että heidän molempien kuoltua jako jää tehtäväksi heidän sukuhaarojensa välillä. Testamentilla muut sukulaiset kuin omat lapset on kuitenkin mahdollista jättää täysin perinnöttä. Toisaalta testamentillakaan ei välttämättä vältetä pesäosuuksien määrittelyyn ja jakoon liittyviä ongelmia, sillä vastaavat jakosäännökset tulevat sovellettavaksi myös tilanteissa, joissa puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon sisältyy toissijaismääräys jaosta kummankin kuoltua. Tällöinkin tulee lopulta määritettäväksi lesken kuolinpesästä osuus ensiksi kuolleen puolison toissijaisille testamentinsaajille.
Tässä kirjoituksessa käyn pääpiirteittäin läpi Perintökaaren 3 luvun säännöksiä pesäosuuden määrittelystä ja jaosta käyttäen termejä lesken lakimääräiset perilliset ja ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Samat säännökset kuitenkin koskevat myös tilannetta, jossa kyse on jaosta lesken testamentinsaajien ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten testamentinsaajien välillä.
Mikäli puolisoilla ei ole avioehtoa, lähtökohta pesäosuuden määrittelyssä on se, että lesken jälkeensä jättämä omaisuus jaetaan puoliksi hänen lakimääräisten perillistensä ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kanssa. Mikäli taas puolisoilla on ollut esimerkiksi avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle rajattua omaisuutta, tehdään pesäosuuden määrittely lesken kuolinpesästä tämän suhdeluvun mukaisena.
Edellä mainituista pääsäännöistä pesäosuuden määrittelyssä voidaan poiketa esimerkiksi, jos osoitetaan lesken vähentäneen olennaisesti omaisuuttaan ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen perillisten oikeuksia tai mikäli pesän arvo on lesken kuollessa huomattavasti suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison kuollessa ja vaurastuminen on luettava eloonjääneen puolison perillisten hyväksi. Tällaiset seikat eivät kuitenkaan tule automaattisesti huomioiduiksi, vaan perillisten tulee osata vedota näihin perusteisiin perinnönjaossa.
Reaaliseen jakoon sukuhaarojen välillä voi myös liittyä ongelmallisia kysymyksiä. Laki pyrkii jossain määrin suojaamaan puolisoiden omassa omistuksessaan ollutta omaisuutta omalle sukuhaaralle. Lähtökohtaisesti nimittäin lesken pesää jaettaessa, ensiksi kuolleen puolison perillisillä on oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Lesken perillisillä on vastaava oikeus, mikä koskee myös sitä omaisuutta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen. Kiinteistön osalta on vielä erikseen määrätty myös, että se saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi pesäosuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi. Kummankin puolison sukuhaaran tulee kuitenkin jollain tavoin saada pesästä omaa pesäosuuttaan vastaava määrä omaisuutta. Tämän lopputuloksen saavuttamiseksi usein omaisuutta on tarpeen myös myydä.
Koska jakosuhteet ja perinnönjako lesken lakimääräisten perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken saattaa muodostua hyvinkin monimutkaiseksi ja haastavaksi, tarvitaan kuolinpesän jakokuntoon saattamiseksi ja jakamiseksi usein pesänselvittäjä ja -jakaja.
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä haetaan perinnönjättäjän viimeisen kotipaikan tuomioistuimesta ja hakemukseen tulee liittää sen henkilön suostumus, jota tehtävään ehdotetaan. Toimistostamme löytyy jäämistöoikeuteen erikoistuneita asianajajia ja ongelmatilanteissa annamme mielellämme suostumuksen pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi.
Perimykseen liittyviä kysymyksiä on myös hyvä kartoittaa yllätysten välttämiseksi. Toimistomme asianajajat auttavat mielellään myös jäämistösuunnittelussa ja testamentin laadinnassa.