08/2026 | Kimmo Lahtinen
Korkein oikeus antoi 12.9.2024 tuomion, jossa oli kysymys 1.094,08 euron määräisestä veron välttämisestä taloudellisen hyödyn tavoittelusta. Tarkoitukseni ei ole käydä lävitse kyseisen tuomion rikosoikeudellista arviointia vaan sen sijaan pitäytyä siihen, millaisena ja miten 1.094,08 euron suuruisen taloudellisen hyödyn tavoittelu verotuksessa näyttäytyy. Asiassa on kyse ollut laiminlyönnistä, jossa 4.558,67 euron pääomatuloja ei oltu ilmoitettu veroilmoituksella oikein. Tuosta määrästä laskettu taloudellinen hyöty oli ollut yhteensä 1.094,08 euroa. Kyseessä ei siten ole ollut erityisen mittava taloudellinen hyöty, mutta alkuperäisessä käräjäoikeuden syytekirjelmässä taloudellista hyötyä väitettiin olevan noin 7.300,00 euroa.
Syyte kuitenkin hylättiin 1.094,08 euroa ylittäviltä osin kokonaan. Tämän jälkeen asiassa oli enää kysymys siitä, onko kyseessä perusmuotoinen vai lievä veropetos.
Hovioikeuden tuomiossa, jonne asia saatettiin valituksin arvioitavaksi ratkaisu lievän ja perusmuotoisen tekomuodon välillä tehtiin tuomioon kirjatuin tavoin tavoitellun hyödyn määrän perusteella eikä yli 1.000,00 euron ylittävää rikoshyötyä voitu hovioikeudessa pitää vähäisenä. Hovioikeuden tuomion jälkeen asiassa haettiin valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joka tuli myönnetyksi.
Korkeimmassa oikeudessa arvoitiin sitä, onko 1.094,08 taloudellisen hyödyn tavoittelussa kyseessä veropetos vai lievä veropetos. Rikosoikeudessa on muitakin lieviä rikoksen tunnusmerkistön täyttäviä tekoja, kuten lievä kavallus, avustusrikkomus, kätkemisrikkomus, rahanpesurikkomus tai lievä petos. Perusmuotoisen tai lievän tekomuodon välillä ratkaisu tehdään kokonaisarvostelun perusteella. Rikoksella tavoitellun hyödyn määrä on kuitenkin yksi ja olennainen tekijä kokonaisarvostelussa.
Ennen korkeimman oikeuden ratkaisua alempien tuomioistuimien käytäntö siitä, minkä suuruinen omaisuuden arvo tai taloudellisen hyödyn määrä tekee erilaisista omaisuus- ja varallisuusrikoksista lieviä, on ollut epäyhtenäistä. Rikosnimikkeestä, kohteesta ja tekotavasta sekä muista olosuhteista riippuen raja on vaihdellut 500,00 eurosta 800,00 euroon ja joskus jopa 1.000,00 euroon. Erikseen korkein oikeus toteaa tuomiossaan, että joissakin tilanteissa ja etenkin veropetosrikoksissa raja on voitu asettaa näitäkin rahamääriä korkeammalle. Veroasiat vaikuttavat nauttivan siten aivan erityistä huomiota suomalaisissa tuomioistuimissa arvioitaessa lievän ja perusmuotoisen veropetoksen euromääräistä rajanvetoa.
Korkein oikeus totesi johtopäätöksenään, että rikosta ei voida pitää vähäisenä sillä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrän perusteella ja katsoi verovelvollisen syyllistyneen veropetokseen. Toisin sanoen, verovelvollisen tehdessä vaikkapa esitäytetyllä veroilmoituksellaan virheen/laiminlyönnin/aiheettoman vähennyksen, josta seuraava taloudellinen hyöty olisi ainakin 1.094,08 euroa niin pelkästään määrällisesti vaikuttaisi kyseessä olevan perusmuotoisen veropetoksen tunnusmerkistön täyttävä teko. Reilun 1.000,00 euron taloudellisen hyödyn saamiseen riittää arvioni mukaan hyvin vähäinen puute veroilmoituksella ja sen vuoksi tulojen oikein ilmoittamiseen huolellisesti on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityisesti ulkomailta saatavat pääomatulot verovelvollinen joutuu säännönmukaisesti itse lisäämään esitäytetylle veroilmoitukselle.
Nyt on kuitenkin olennaista ymmärtää, että kaikki virheellisyydet veroilmoituksissa eivät täytä verorikoksen tunnusmerkistöjä. Virheellinen veroilmoitus, laiminlyönti tai muu puute veroilmoituksessa ja siitä seuraava rikosvastuu edellyttää aina verovelvollisen tahallisuutta. Toisin sanoen puhtaat huolimattomuusvirheet eivät synnytä rikosvastuuta vaan tällaiset puutteet oikaistaan verotusmenettelyssä hallinnollisessa järjestyksessä ja hallinnollisin seuraamuksin, kuten veronkorotuksin. Todettakoon, että veronkorotus pääsääntöisesti myös estää asian myöhemmän käsittelyn erikseen rikosprosessissa.
Verotuksen keskeisistä tapahtumista tiedottaa verojuristi Kimmo Lahtinen, joka on aiemmin työskennellyt verotarkastajana Uudenmaan verovirastossa sekä verojuristina Veronmaksajain Keskusliitossa. Hoidan monipuolisesti sekä yksityisten että yritysten veroasioita. Paras lopputulos saadaan, kun yhteydessä ollaan matalalla kynnyksellä.
Kimmo Lahtinen
kimmo.lahtinen@veneskoski.com
puhelin 0400 776 876